Nyt on sitte palailtu riparilta kotiin ja varautukaa suht pitkään tekstiin tosta viikosta! Lähettiin siis viime lauantaina yheksän aikoihin ajamaan kohti Sotkamoa ja no ekat tunnit meni vähän hiljasissa merkeissä eikä kukaan uskaltanu oikeestaa puhuu niille keitä ei tunne mut aika nopeesti se meni ohi. Matka kesti jotain yheksän tuntia ja yllättävän nopeesti se kyl meni. Oltiin ihan illasta perillä ja päätettiin huoneet, eka yö meniki siinä että valvottiin ihan liian pitkään ja nukuttiin viis ihmistä kahessa sängyssä! Se porukka oli ihan mahtava, tutustuttiin tosi nopeesti ja en olis ikinä voinu kuvitellakkaan et kuinka tärkeiks ne kaikki ihmiset voi viikon aikana tulla. Isoset oli parhaita ja ei siel ollu ketään sellast josta ei tykänny. Saatiin jonkun verran rangaistuksia eikä esim. päästy kauppaan yhtenä päivänä ja saatiin pari lisäoppituntia mut ei se haitannu yhtään. Isosten pitämät iltaohjelmat oli kyl koko päivän odotetuin juttu ja mä ite tykkäsin ryhmätunneista tosi paljon. Iltahartaudet oli kans jotenki tosi ihania, pari kertaa joku isonen piti sen ja ne kerto et miten ne oli tullu uskoon ja yleensä siihen liitty jotain surullista tai vastaavaa, tuli kyllä sielläki aika monta kertaa itkettyä. En ees keksi sanottavaa tosta viikosta koska olis ihan liikaa kerrottavaa.Viimenen ilta meni kauheen nopeesti ja laulettiin meijän lempparilauluja ja itkettiin ja naurettiin yhtä aikaa. Tekis mieli kirjottaa kauheesti lisää mut ehkä mä jätän tän nyt tähän. Voin ihan rehellisesti myöntää et ripari oli ehkä parasta mitä mulle on koskaan tapahtunu, kiitos ihan älyttömästi meijän mahtavalle porukalle, isosille, työntekijöille, keittäjille ja bussikuskille! En koskaan unohda tota viikkoa ja kaikki meijän ihanat riparilaiset tuun kyllä aina muistamaan♥
